Ajanhallinta – taito, jota voi opetella

Haluaisitko, että ajanhallinta olisi helpompaa? Taito hallita aikaa on yksi tärkeä elämäntaito. Vaikka sanotaankin, että aikaa ei voi ”hallita”, voi kukin ainakin tehdä joitakin järkeviä päätöksiä elämässään.

Joillakin ihmisillä on oikeasti liikaa töitä. Koko elämä ei voi olla vain työtä ja siitä toipumista.

Jos oletetaan, että käyt töissä 8 tuntia joka arkipäivä ja vietät vuoteessa 8 tuntia yössä, sinulle jää 8 tuntia muuta aikaa.

Oletetaan, että tästä ajasta käytät

• puoli tuntia aamulla herätyskellon torkuttamiseen
• 20 minuuttia aamulla koiran lenkittämiseen
• ruhtinaallisen tunnin muihin aamutoimiin, jotta saat rauhassa lukea lehteä tai pukea lapset, jos sinulla on lapsia
• puoli tuntia yhteen suuntaan työ- tai koulumatkaan
• 20 minuuttia välipalan syömiseen
• kotiin päästyäsi tunnin koiran lenkittämiseen
• 20 minuuttia koiran lenkittämiseen vielä illalla
• tunnin iltatoimiin, suihkussa käymiseen ja rauhoittumiseen.

Silloin sinulle jää vielä ruhtinaalliset 2 tuntia 30 minuuttia vapaata aikaa, ja siinä ajassa ehtii tehdä vaikka mitä, esimerkiksi harrastaa jotain erilaista jokaisena päivänä.

• Menisitkö jumppaan tai uimaan?
• Laittaisitko ruokaa useammalle päivälle?
• Lukisitko kirjaa?
• Kirjoittaisitko päiväkirjaa?
• Tapaisitko ystävää?
• Kävisitkö kissakahvilassa tai pannukakkutalossa?
• Kävisitkö pesemässä auton tai leikkaisitko nurmikon?
• Lähtisitkö poimimaan sieniä, marjoja tai nokkosia?
• Veisitkö lapset hämähäkkinäyttelyyn?

 

Jos sinulla ei ole koiraa etkä torkuta herätyskelloa puolta tuntia aamulla, jää sinulle vielä 2 tuntia 10 minuuttia ekstra-aikaa eli yhteensä 4 tuntia 40 minuuttia!

Varo aikavarkaita – television äärellä aika voi kadota huomaamatta

Television katselu muutenkin passivoi aivoja. Esimerkiksi itse en katso televisiosta mitään muuta kuin Kauniit ja rohkeat, yhdet uutiset päivittäin sekä Lotto-lähetyksen lauantaisin.

Laitan aina sunnuntaisin koko seuraavan viikon Kaunarit nauhalle, jotta minun ei tarvitse muistaa, milloin ohjelma alkaa ja käyttää aikaa ohjelman alkamisen odotteluun. Kun katson ne nauhalta, kelaan mainokset pois, mikä myös säästää aikaa.

Mutta kuinka ajanhallinta voi onnistua, kun lapset huutavat taustalla ”Piimälasi kaatui, lisää ketsuppia!”?

Vaikka ensimmäiset vuodet lasten kanssa ovat usein aikaa pois omilta harrastuksiltasi, palkitsee lasten kanssa viettämäsi aika kuitenkin myöhemmin, sillä saat muodostettua teidän välillenne vahvan siteen ja pystyt tarjoamaan heille hyvät eväät elämää varten.

Lapset ovat pieninä usein kuin filosofeja, sillä heidän ajattelustaan löytyy viisauksia. Lapset myös hauskuuttavat elämää. Nauti lasten seurasta ja palaa harrastustesi pariin sitten, kun lapset ovat vähän kasvaneet.

Yksi hengästystaukona pidetty harrastus viikossa voi kuitenkin tehdä ihmeitä jo silloin, kun lapsesi ovat pieniä. Voit vaikkapa kirjata ylös lastesi kehitystä tai sitä, mitä olet opettanut heille viikon aikana tai mitä olet itse oppinut lapsiltasi. Tai sitten voit harrastaa ihan jotain muuta, mikä ei liity lapsiin ollenkaan.

Kutsu joku hoitamaan lapsiasi kerran viikossa parin tunnin ajan, jolloin sinä pääset johonkin rakkaaseen harrastukseesi. Lastenhoitaja voi olla yllättäväkin taho. Minulle esimerkiksi tarjottiin lastenhoitotehtäviä samalla, kun olin allekirjoittamassa vuokrasopimusta.

Lapset voi myös opettaa enemmän omatoimisiksi. Lapsi oppii nopeasti uusia taitoja, jos hänellä opetetaan. Olen kuullut perheistä, joissa jo kolmevuotiaat lapset osasivat laittaa lelut takaisin paikoilleen tai astiat koneeseen. Alkuasukasheimoissa kasvaneet lapset oppivat jo pienestä pitäen esimerkiksi käyttämään puukkoa, sitomaan köyttä tai tekemään tulen.

Ovatko tavarasi aina yhtä helposti löydettävissä kuin Jungle Juice Bar Saharassa?

Tutkimusten mukaan ihmisillä kuluu ihan hirveästi aikaa kadonneiden tavaroiden etsimiseen. Jos vaikka käytät päivässä 10 minuuttia kadonneiden tavaroiden etsimiseen, kuluu siihen vuodessa yli 60 tuntia. Mieti, mitä kaikkea voisit tehdä sillä ajalla.

10 minuuttia on vielä kovin vähän, sillä keskimäärin ihmisillä kuluu puoli tuntia tavaroiden etsimiseen päivittäin ja oikein kovilla hukkaajilla kaksi tuntia. Tavaroiden etsiminen voi olla hienovaraista: et ehkä huomaakaan, kuinka käytit juuri aikaa silmälasiesi tai kännykkäsi etsimiseen ja vilkaisit olohuoneen pöydän päältä, vaikka ne olivatkin piirongin päällä.

Jos juot useamman kerran päivässä samasta mukista vettä tai kahvia, jätä muki aina samaan paikkaan: luo sille tietty ”vesimukipiste” tai ”kahvimukipiste”, niin et joudu joka kerta hakemaan mukia eri huoneista.

Laita tärkeät, usein käyttämäsi tavarat aina samaan paikkaan, vaikkapa koriin. Laita sinne esimerkiksi kotiavaimesi, pyöränavaimesi ja autonavaimesi. Pidä myös akkulaturisi ja silmälasisi (silloin kun jälkimmäiset eivät ole nenälläsi) aina samassa paikassa. Likinäköisen on erittäin hankala löytää silmälaseja, jos ne ovat hukassa! Täytyisi olla lasit, jotta näkisi lasit!

Varmista siis, että jokaisella tavaralla on oma paikkansa ja palauta tavara aina käytön jälkeen takaisin sen omalle paikalleen, niin aikaa säästyy.

Meneekö aikaa hukkaan, kun löydät tärkeän paperin vasta kolmannesta pinosta, puolen metrin syvyydeltä?

Hyvä ajanhallinta on papereiden organisointia. Järjestä tärkeät paperit kodinkansioon lajeittain, niin et joudu käyttämään aikaa jonkin paperin etsimiseen metrin kokoisesta läjästä. Omassa kodinkansiossani käytän vain neljää välilehteä: ”KELA”, ”koti”, ”verot” ja ”yritys”, mutta sinulla voi olla enemmän välilehtiä, vaikkapa myös ”auto” ja ”kissa”.

Työ- ja koulutodistukset kannattaa laittaa yhteen ohueen todistuskansioon. Oman todistuskansioni ostin paikasta, jossa painatettiin kansion päälle hopealla värillä nimeni sekä teksti ”Todistuskansio”.

Itselläni on pöydälläni Suomalaisesta Kirjakaupasta hankittu kivaa materiaalia oleva harmaa lokerikko, jonka ylempään lokeroon laitan kiireelliset paperit, kuten laskut, ja alemmassa lokerossa ovar paperit, joille täytyy tehdä jotain mutta ei niin kiireellisesti.

Lisäksi minulla on pöydän toisella tasolla kaksi samaan sarjaan kuuluvaa harmaata lehtikoteloa käännettynä selkämys pöytää vasten, ja niistä toiseen laitan paksummat tavarat (jotka eivät mahdu lokerikkoon), joille myös on tehtävä jotain (esim. keskeneräinen täytettävä kirja tai valokuvakehys, joka pitäisi muistaa laittaa seinälle).

Toiseen lehtikoteloon laitan sellaisia papereita, joilla ei juuri nyt ole paikkaa, joten siirrän koko nipun sinne. (Tällä hetkellä tämä kotelo on täysin tyhjä.)

Lisäksi tietokonepöytäni yhdellä hyllyllä minulla on vielä iso kori, johon laitan sellaisia muistiinpanoja, jotka pitäisi kirjoittaa tietokoneelle.

Digimateriaalin säilyttäminen

Ajanhallinta koostuu myös digimateriaalin säilyttämisestä. Suosittelen yleensä, että tulostettaisiin mahdollisimman vähän paperia ja säilytettäisiin digitaalisessa muodossa kaikki, minkä voi, sillä paperipinoja on tavattoman hankalaa kahlata läpi myöhemmin sekä hävittää silppurissa, jos ei ole takkaa. Digiformaatissa säilyttäminen on lisäksi ympäristöystävällinen teko.

Varmuuskopiot kannattaa laittaa kahteen paikkaan, esimerkiksi Google Driveen, ulkoiselle kovalevylle (niitä on saatavilla myös tiedon kryptaavia) tai muistitikuille. Muistitikut on laitettava hyvään säilöön, esimerkiksi kassakaappiin, jotteivät ne katoa. Sisustuskaupoista on saatavilla eri värisiä, kodin sisustukseen sopivia ”leikkimielisempiä” kassakaappeja.

En tiedä, koskeeko sama myös muistitikkuja, mutta ainakin CD-ROM-levyiltä data haalistuu joidenkin vuosien kuluessa.

Jos säilytät valokuvia tietokoneella, järjestele ne kansioihin, jotka nimeät selkeästi, jolloin aikaa ei kulu tietyn kuvan etsimiseen. Voit säilyttää kuvan nimen perässä päivämäärän, jolloin kuva on otettu, mutta nimeä kuvat ensisijaisesti sanallisesti ja yhdistä samanaiheiset samoihin kansioihin, esimerkiksi ”häät”, ”joulu”, ”minä”, ”lemmikit” ja ”luonto”.

Miten voisi säästää aikaa ruoanlaitossa ja kaupassa käymisessä?

Tee ruokaa isompi satsi kerralla ja syö sitä useampana päivänä peräkkäin tai pakasta loput annoksittain, niin sinun ei tarvitse käyttää aikaa ruoanlaittoon joka päivä.

Vaikka olenkin työtön, rahani ovat vähissä ja pienistä tuloistani on vielä maksettava opintovelkoja ynnä muita velkoja pois kuukausittain, tilaan silti aina kaiken ruuan ja myös monet kodintavarat kotiinkuljetuksella. Vaikka jonkun mielestä tämä voisi olla työttömälle liian kallista, itse asiassa säästän siinä rahaa.

K-ruoka-sovelluksen laskuri laskee koko ajan summan ja pystyn aina tilaamaan tietyllä summalla: jos meinaa mennä yli, niin tiedän vaihtaa joitakin tuotteita edullisempiin tai jättää jotakin pois. Plussakortilla saan myös hieman alennusta kotiinkuljetusmaksuista.

Aikaisemmin kun kävin vielä kaupassa, mukaan tarttui aina myös heräteostoksia (”Otanpa vielä tuon pirtelön tuosta… ja oikeastaan tässä kassalla on hyvännäköisiä Pätkiksiä…”), enkä koskaan kulkenut taskulaskimen kanssa kaupassa, joten loppusumma tuli yllätyksenä vasta kassalla. (”Ahaa, NÄIN paljon…!”)

Näin yksin asuessani pystyn tilaamaan vähintään kahden viikon ruuat kotiinkuljetuksella. Rahan lisäksi säästyy myös aikaa ja vaivaa todella paljon!

Pesuaineita, hammaslankaa, WC-paperia tai terveyssiteitä pystyy myös tilaamaan isomman satsin kerralla, jolloin ei tarvitse pelätä, että ne loppuvat yhtäkkiä kesken: aina on kaapin korissa varalla. Citymarketista saa myös tilattua sisustustarvikkeita, astioita, liinavaatteita, paristoja, lamppuja, ja olenpa jopa joskus jättänyt toiveen tuoda tyylikkäitä postimerkkejä – ja sain tyylikkäitä!

Kukaan ei ajattele kuolinvuoteellaan: ”Olipa onni, että käytin elämässäni reilusti aikaa siivoamiseen ja puunaamiseen!”

Tutkimusten mukaan kuolinvuoteellaan ihmiset kyllä ovat murehtineet sitä, että ovat käyttäneet liikaa aikaa kotitöihin ja liian vähän omien unelmiensa toteuttamiseen tai oman perheensä huomiointiin.

Opettele sietämään pientä sotkua ja lasten leluja lattialla. Kyllä kotona saa näkyä elämä!

Jos olet perheellinen, voitte siivota jokaisen vuoroviikoin valitseman musiikin tahdissa yhdessä koko perheen kanssa joka lauantai, jonka jälkeen menette saunaan, ja saunan jälkeen niin lapset kuin aikuisetkin saavat jäätelöä ja limsaa.

Entä pitääkö pyykistä tulleet vaatteet välttämättä silittää? Ripusta ne kuivumaan niin, että ne suoristuvat kuivuessaan.

Harkitse astianpesukoneen ostamista, niin vältyt tiskaamiseen kuluvalta ajalta. Astianpesukone säästää vettäkin.

Naiset usein valittavat, että miehet eivät osaa siivota, ja siksi naiset joutuvat tekemään suurimman osan kotitöistä. Miehet ovat varmasti pelanneet korttinsa taitavasti, sillä he eivät muka osaa siivota tai kykene oppimaan sitä, vaikka he ovat kyenneet kouluttautumaan insinööreiksi, matemaatikoiksi ja autonkorjaajiksi.

Miesten tapa siivota on suurpiirteisempi, sillä he ovat taitavampia karkeamotoriikassa. Arvosta miestä erilaisena ihmisenä. Juuri siksi rakastuit häneen, että hän oli hieman erilainen kuin sinä.

Anna miehen siivota omalla tavallaan äläkä yritä pakottaa häntä omaan muottiisi. Sinä voit sitten omalla vuorollasi siivota nekin nurkat, joihin mies ei ole koskenut. Eivät ne yhden viikon imuroimattomuuden jälkeen ole täynnä hämähäkinseittejä!

Harkitse myös robotti-imurin ostoa. Jos robotti ei pääse kaikkiin nurkkiin, imuroi silloin tällöin tavallisella imurilla. Erityistä riemua robotti-imurista on, jos sinulla on kissa! Kissat saavat jahdata sitä ja istua sen ”kyydissä” lämmittämässä peffaansa.

Ennen vanhaan pyykinpesu oli todella monivaiheinen ja useamman päivän pituinen prosessi, ja fyysistä voimaakin se vaati, kun piti hangata vaatteita pyykkilautaa vasten. Kun kodinkoneet ilmestyivät, ajateltiin, että ihmisille vapautuisi hirveästi aikaa, kun kaikkea ei enää tarvitse tehdä käsin, mutta miten kävi? Nykyään ihmiset ovat entistä kiireisempiä! Vaikka perheiden lapsilukukaan ei edes ole yhtä suuri kuin ennen.

Pyykkiä pestään nykyään tosi tiheään ja miltei puhtaita vaatteita laitetaan pesukoneeseen, sillä ihmisten hygieniakäsitykset ovat muuttuneet. Harkitse, voisiko samaa vaatetta käyttää vähän pidempään: pitääkö puolipitoiset vaatteet välttämättä laittaa pesuun?

Ajanhallintatärppejä

• suunnitelma tai mielikuvaharjoitus kiireettömästä päivästä
• riittävä uni (jotta aikaa ei kulu väsyneenä virhesuorituksiin ja virheiden korjaamiseen)
• aerobinen liikunta, jossa hengästyy ja hikoilee ja syke nousee kunnolla -> keskiraskas liikunta tekee ihmisestä nopeamman ja energisemmän
• fokuksen kirkastaminen
• ein sanominen
• sen pohtiminen, onko oikeasti kiire vai onko kiire totuttu olotila
• sen pohtiminen, eikö ole valmis vastaanottamaan yllätyksiä elämässään
• riittävän ajan ottaminen tehtäville, jotta virheet eivät kiireessä lisäänny ja jotta tehtäviä ei joudu tekemään uudelleen;
• sen huomioiminen, että asioihin oikeasti menee tuplasti se aika, mitä oli suunnitellut
• olemuksesta rauhallisen tekeminen, kuin olisi juuri tullut meditaatioharjoituksista: ”kulje tyynenä melun ja kiireen keskellä”, kuten Desiderata-runo opastaa
• luovuuden puhkeaminen kukkaan kiireettömässä arjessa saa asiat rullaamaan paremmin

Tehtävä: Arkipäivän jakautumispiirros

• Piirrä iso ympyrä ja kuvittele, että siinä on vuorokausi.
• Jaa ympyrä sitten lohkoihin sen mukaan, kuinka paljon aikaa käytät mihinkin tekemiseen vuorokaudessa. Lohko vastaa siis prosenttiosuutta koko vuorokaudesta. Koko ympyrä on 100 %.
• Esimerkiksi jos nukut 8 tuntia, piirrä 1/3-kokoinen lohko aivan kuin jakaisit pizzaa kolmelle henkilölle (eli piirtämällä leveän Y:n). Voit myös värittää lohkot, jos haluat.
• Kirjoita ympyrään nukkumisesi, lepäämisesi, harrastuksesi, työsi/opiskelusi ynnä muiden aktiviteettiesi määrä.
• Tarkastele sitten ympyrää. Oletko tyytyväinen lopputulokseen? Käytätkö liikaa aikaa johonkin tekemiseen? Entä mitä tekemistä haluaisit enemmän? Mitä voisit tehdä, jotta ympyrästä tulisi sinun toiveidesi mukainen?

 

Joskus ajanhallinta voi tuntua kuin avaruusfysiikalta, mutta todellisuudessa ajanhallinta ei ole sen kummempaa, ei ihmeempää kuin maalaisjärjen käyttö!

——————————–

Vieraskynä

Vieraskynäilijä tämän artikkelin takana on millenniaali vuodelta 1982, Emmi Olin, päivisin laillistettu psykologi (PsM), Life Coach ja uuttera päiväkirjankirjoittaja vuodesta 1994 lähtien. Viikonloppuisin Olin on e-kirjailija. Öisin Olin on supersankari…

Muita Olinin harrastuksia ovat karate, spinning, kuntosali, uinti, lukeminen, perinteinen kirjeenvaihto, sydänystävän tapaaminen ja hänen kanssaan lautapelien pelaaminen ja nauraminen vedet silmissä sekä ihmisten tarkkailu. Olin on myös aivojen ihmeellisyyksistä bloggaava bloggaaja.