Eräs lääkäri viritti somessa keskustelun mainosmalleista. Niiden käyttäminen ärsyttää monia. Lääkäreille kohdennetaan mainoksia lääkkeistä, apuvälineistä ja tutkimuksista kuvilla, jotka eivät lainkaan vastaa arkikokemusta.

Kukaan suomalainen lääkäri ei esimerkiksi roikota stetoskooppia kaulalla, mutta jenkkimalleilla se on kuvissa aseteltu aina näin. Mainosmallit ovat luonnollisesti kaikki nuoria, kauniita ja laitettuja.

Olen kuullut saman keskustelun aiemminkin, kun olen tehnyt viestintää terveydenhuoltoalalla. Mainosmallikuva on otettu todennäköisesti jostain kuvapankista, jossa ei ole parempiakaan kuvia tarjolla. Markkinointimateriaalin tekijä on hankalassa välikädessä, kun ei ole valinnanvaraa.

Voiko kuvapankin kuvia käyttää?

Miksi ylipäätään käytetään kuvapankin kuvia, kun niissä on liian kaunisteltuja kuvia todellisuudesta ja jopa virheellisiä otoksia? Siksi että muita kuvia ei ole saatavilla.

Organisaatiot solmivat usein sopimuksia kuvapankkien kanssa, koska se on kätevää. Ja niissähän ON tosi runsaasti kuvia. Vasta lähempi tarkastelu paljastaa, että välttämättä omiin tarkoituksiin sopivia kuvia ei löydykään.

Siinä vaiheessa kun deadline on niskassa ja markkinointimateriaalin pitää olla valmista, on pakko tyytyä johonkin ei niin täydelliseen kuvaan. Silloin voi lääkärillä olla stetoskooppi kaulan ympärillä ja liian räikeä meikki, mutta niillä on mentävä.

Kokonaan en kuvapankeista luopuisi. Niiden kuvat ovat monesti ihan käyttökelpoisia kuvituskuvina. Harvalla on varaa palkata omaa kuvaajaa ottamaan jokaiseen tilanteeseen sopivia kuvia. Eikä se laadukas kännykkäkamera tee meistä vielä valokuvaajia, valitettavasti. Siksi kuvapankeista on paljon apua.

Sopivan kuvan löytymisessä voi vierähtää hetki

Sopivan kuvan etsiminen vie aikaa. Kymmenien, satojen ja tuhansien kuvien selaaminen käy työstä. Tuntikin voi kulua, kun etsii pelkästään uutiskirjeeseen sopivaa kesäkuvaa, joka olisi jollain tavalla uniikki.

Uniikista ei tosin voi kuvapankin kohdalla puhua, koska kuvia voi ladata vapaasti melkein mihin käyttöön tahansa. Ei ole tavatonta, että sama kuva esiintyy kahdessa hyvin erilaisessa kontekstissa. Hauska grillauskuva voi kuvittaa kutsua mutta esiintyä toisaalla alkoholin liikakäytöstä kertovan jutun yhteydessä.

Kuvapankkien kuvissa on paljon hyvääkin. Kuvat ovat usein hyvälaatuisia, ja niissä on riittävä resoluutio. Ilmaisissa kuvapankeissakin on runsas valikoima yleisistä aiheista.

Henkilökunta malleiksi

Kun tarvitaan kuvia ammattilaisista aidossa ympäristössä, yksi vaihtoehto on käyttää henkilökuntaa kuvissa malleina. Silloin on ainakin oikeita asiantuntijoita, jotka osaavat toimia ammattilaisen ottein. Erittäin hyvä.

Asiassa on tosin yksi mutta. Haluaisitko itse esiintyä organisaatiosi markkinointimateriaalissa mallina? Hienoa, jos vastaat kyllä. Mutta aika moni ei halua.

Kaikki eivät pidä siitä, että omat kasvot komeilevat kaikissa mahdollisissa esitteissä, nettisivuilla ja somessa. Muut saattavat naurahtaa pilkallisesti, jos on edes suostunut kuviin.

Työnantaja ei tietenkään voi pakottaa ketään kuviin, ja kaikilla on oikeus kieltäytyä. Eikä meistä kaikista edes ole malleiksi. Tavallisen näköinen ihminen ei välttämättä ”myy” yhtä hyvin kuin ammattimalli.

Omien työntekijöiden kuvaaminen ei ole mutkatonta

Ja vaikka päädyttäisiinkin käyttämään henkilökuntaa malleina, kameran eteen ei voi marssia ihan naturellina. Kuvausta varten täytyy stailata vaatteita, kammata tukkaa ja ehostaa kasvoja. Linssin läpi tavallinen ei näytä hyvältä, niin aitoa kuin se olisikin.

Poseeraaminen ei sekään käy kaikilta luonnostaan. Kuvaaja saa aika paljon ohjata amatöörejä siinä, mikä asento on hyvä ja millainen hymy kaunis.

Vielä yksi pohdittava asia. Entä jos joku työntekijöistä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy kilpailijan leipiin? Voiko hänen kuviaan enää käyttää? Hävitetäänkö kaikki, missä ex-työntekijä esiintyy?

Muutoin henkilökunnan käyttäminen markkinointikuvissa on minusta ihan käypä idea. Kunhan heidät ohjeistetaan hyvin etukäteen, paikalle otetaan stailaaja ja meikkaaja, ja kuvaaja osaa asiansa.

Huolellista suunnittelua se vaatii, että saadaan koko tiimi kasaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Mutta yhteinen kuvaushetki voi olla myös kiva tapa lisätä yhteishenkeä.

Omat kuvituskuvat ovat ainutlaatuisia

Sitten on vielä kolmas vaihtoehto, joka on minusta paras. Kuvataan omia kuvituskuvia ja käytetään niissä ulkopuolisia amatöörimalleja. Silloin saadaan juuri omaan tarpeeseen sopivia otoksia.

Ensin pitää kartoittaa tarkasti kuvatarvetta. Missä kaikissa yhteyksissä kuvia tarvitaan? Kun on saanut listan valmiiksi, voi alkaa miettiä kuvauspaikkaa. Helpointa on kuvata sisällä sellaisessa ympäristössä, jossa on riittävästi valoa. Lisäksi tarvitaan tilaa ja kuvausrauhaa.

Kun kuvausympäristö on mietitty, siirrytään malleihin. Ketkä voisivat esiintyä malleina? Pitääkö heille maksaa korvauksia? Mitä sovitaan kuvien käytöstä ja oikeuksista? Malleille pitää järjestää oikeanlaiset vaatteet ja asusteet rekvisiittaa unohtamatta.

Suunnittele kuvauspäivä huolellisesti

Varsinaisiin kuvauksiin on hyvä varata aikaa ainakin puoli päivää, mielellään koko päivä. Pitää tarkistaa valoja, etsiä oikeita asentoja ja kuvakulmia ja niin edelleen. Tarvitaan myös taukoja.

Jos paikalle saa kuvaussihteerin, se on plussaa. Kuvaussihteeri oikoo kaulukset ja tarkistaa huulipunan. Myös ammatillinen laaduntarkkailija on paikallaan, koska hän huolehtii, että kuvat ovat rekvisiittoineen mahdollisimman aidon näköisiä.

Huolellisella suunnittelulla saadaan jopa sata käyttökelpoista kuvaa pariksi vuodeksi eteenpäin. Kuvat kuluvat äkkiä, joten uusia pitää ottaa taas parin vuoden päästä.

Tällä tavalla saadaan organisaatiolle omia ainutlaatuisia kuvia, jotka eivät tule vastaan muissa yhteyksissä. Lavastetut kuvat vastaavat mahdollisimman tarkasti aitoja tilanteita. Niitä on vain hiukan siloteltu.

– – –

Vieraskynä

Tämän artikkelin takana on Tuija Metsäaho, viestinnän asiantuntija, suomen kielen maisteri ja kevytyrittäjä.

Vapaa-ajalla Tuija liikkuu luonnossa ja lukee. Lisäksi häntä kiinnostavat tarinat ja hyvinvointi.

Tutustu Tuijaan paremmin hänen kieliaiheisessa Elämänpuu-blogissaan osoitteessa www.elamanpuu.blog. Viestintä ja vuorovaikutus ovat Tuijan lempiaiheita.

Julkaistu kategoriassa:
tiialogolla

Hei, olen Tiia Konttinen ja olen Suomen tuloksellisin yritysblogivalmentaja. Autan kunnianhimoisia yrittäjiä ja verkkovalmentajia kasvattamaan liikevaihtoa automatisoimalla myyntiä yritysblogin ja markkinointiatomaatioiden avulla.

Olen valmentanut yli 3500 bloggaajaa ja yrittäjää vuodesta 2016 alkaen hyödyntämään blogia ja sisältömarkkinointia myynnin kasvattamiseksi.

Olen myös tehnyt 600 000 € myyntiä hyödyntämällä yritysblogia ja digitaalisia tuotteita.

Jos olet kunnianhimoinen, haluat kasvattaa omaa liiketoimintaa ja rakastat kirjoittamista, olet tullut oikeaan paikkaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Uusin videoni:

Tarvitsen apua

Tilaa postaukset sähköpostiin

Tilaa tästä uusimmat blogipostaukset suoraan sähköpostiin.

Liity 298 tilaajien joukkoon