Mitä ajattelen yrittäjyydestä neljän vuoden jälkeen?

Tämänkin voi jakaa... kuten HBOn tunnarit

Mitä ajattelen yrittäjyydestä neljän vuoden jälkeen? Entä mitä muut yrittäjyydestä ajattelevat…?

Sairaanhoitaja: ”Miten sinä itse jaksat?”

Minä: ”Päivä kerrallaan, eihän tässä muuta oikein voi. Onhan tämä aikamoista pyöritystä ollut viimeiset vuodet.”

Sairaanhoitaja: ”Miten sinun työ, ootko töissä?”

Minä: ”Joo, oon yrittäjä.”

Sairaanhoitaja: ”Voi luoja!” samalla, kun pyörittää silmiään…

Minä: ”Ei, ei, ei se ole niin kauheaa kuin miltä se kuulostaa!” vastaan naurahtaen ja jatkan:

”Kun siis mulla on sellainen yritys, että voin tehdä töitä missä päin tahansa. Mulle riittää läppäri, nettiyhteys ja puhelin. Tää on mun haaveena ollu pitkään, ja nyt oon kolme vuotta sitä tehnyt. Ja tykkään tosi paljon. Yrityksellä menee hyvin, ei ole taloudellista huolta ja homma toimii, vaikken joka päivä olisikaan töissä…”

Sairaanhoitaja: ”No onpa hyvä, jos ei ole taloudellista huolta. Minä jo säikähdin, että kaiken tämän päälle joudut vielä murehtimaan taloudesta.”

Minä: ”En joudu :D”

Tämä on todellinen keskustelu, jonka kävin tammikuussa 2019. Mielipide ja yleinen käsitys yrittäjyydestä taitaa todellakin olla tämä: ”Voi luoja, miksi sä olet valinnut tollaisen uran, sehän vie sut ennenaikaiseen hautaan…

Olen pitkään miettinyt, että kertoisin yrittäjyydestä enemmänkin. Ja tässä kohtaa tämä taitaa luonnollisesti tulla kerrotuksi.

Mitä ajattelen yrittäjyydestä neljän vuoden jälkeen?

Jo vuodesta 2014, kun tein päätöksen ryhtyä yrittäjäksi, olen ajatellut yrittäjyyttä samalla tavalla kuin esimerkiksi Tim Ferris. Yrittäjyys minulle ei ole (enää) 14-tuntisia työpäiviä, verta, hikeä ja kyyneliä, jatkuvaa taloudellista taakkaa ja yleistä huolta, kärsimystä ja unettomuutta.

Yrittäjyys on minulle sitä, että saan olla luova. Saan ratkaista ongelmia uudella tavalla. Saan rauhassa pohtia, miten teen jonkun tietyn tehtävän työssäni. Saan pohtia, pysähtyä ja vertailla. Koska näiden muutaman vuoden aikana olen tosiaankin huomannut, että mitä enemmän olen hidastanut tahtia, sitä enemmän olen alkanut saamaan tuloksia.

Mutta ei tämä ole aina ollut tällaista. Varsinkin yrittäjyyden alkuaikoina minulla oli harhakuva, että riittää kun laitan tuotteet verkkokauppaan myyntiin. Tai että riittää, kun postauksia vain julkaisee.

Ei riitä. 😀

Ja hyvä niin. Koska minun on pitänyt opetella markkinointia ja myyntiä ihan uudella tavalla. Nykyään kun mietin blogipostauksia, mietin aina, miten ne hyödyttävät lukijoiden lisäksi myös minua, miten voin kaupallistaa niitä. Tai miten ne tukevat jo olemassa olevaa myyntiä tai affiliatekomissioita.

Parasta minusta on kuitenkin se, ettei tämä ”strategiointi” näy ulospäin. Lukijat ihmettelevät edelleen, miten ihmeessä minä teen rahaa, kun blogissa ei ole häiritseviä mainosbannereita. Siinäpä se juju piileekin. Olen osannut kaupallistaa blogin muilla (paremmilla) tavoilla, jotka eivät ainoastaan hyödytä minua vaan myös lukijoitani.

Asetan myös konkreettisia tavoitteita ja toteutan erilaisia suunnitelmia, joiden avulla voin saavuttaa tavoitteet. Ehkä yksi suurimmista oivalluksista on ollut se, että isojen tavoitteiden sijaan tavoittelen pieniä askeleita. Tottakai minulla on aina vuositavoite (joka tänäkin vuonna ylittyi) mutta sen sijaan, että tuijottaisin vain sitä isoa tavoitetta, pilkon sen pienempiin osiin.

Kuten sanoin pitämässäni webinaarissa:

”On paljon tärkeämpää nähdä, että se mitä teet markkinoinnin ja myynnin eteen tuo sinulle tuloksia. Sinun paljon paljon helpompi reagoida pienten tavoitteiden kanssa, jos huomaat että joku juttu markkinoinnissa tai myynnissä ei toimi.”

Pienet onnistumiset kasvattaa itseluottamusta ja uskoa siihen, että onnistuu. Ja eikös sitä sanota, että pienistä puroista kasvaa suuri virta 😉

Yrittäjyys on muutakin kuin ammattitaitoa

Minusta tuntuu, että moni yrittäjäksi ryhtyvä unohtaa, että yrittäjyyteen vaaditaan muutakin kuin vain ammattiosaamista. Yrittäjä tarvitsee aina tuplasti enemmän tietotaitoa, sillä ammattiosaamisen lisäksi hänen täytyy osata pyörittää, kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa.

Itselläni on suuri intohimo tätä kohtaan. Löytää ne sellaiset kultajyvät, joiden avulla yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta (ja sen kasvattamisesta) tulee helpompaa, yksinkertaisempaa ja mielellään nopeampaa.

Valehtelisin jos sanoisin, että nämä neljä vuotta yrittäjyyttä olisivat olleet ruusuilla tanssimista. Eivät ne ole. Ja monta kertaa on tehnyt mieli luovuttaa, varsinkin alkuaikoina. Mutta itseni tuntien en luovuttanut, sillä tiedän, että olisin katunut sitä myöhemmin.

Moni sanoo minulle, että ”sulla on niin seksikäs aihe, helppo sun on tehdä rahaa, kun opetat muille miten tehdä rahaa”. 😀 Noh, tuohon sanon, että saa kokeilla 😀

Suomalaiset on sen verran skeptisiä, että ei ne ihan kaikkea purematta niele. Ja ehkä hyvä niin. Terve skeptityys sallitaan aina. Mutta on myös tärkeä muistaa, että jos sinä olet skpetinen minua kohtaan, sinun lukijasi ja asiakkaasi ovat skpetisiä myös sinua kohtaan.

Ja tuo on se, joka jokaisen yrittäjän (ja bloggaajan) on selätettävä. Ja siksi minä opetan bloggaamista, koska postausten avulla tuon skeptisyyden voi voittaa.

Valmentaminen on valinta – toinenkin vaihtoehto on olemassa

Moni myös kyseenalaistaa sen, että ”tienaan rahaa opettamalla muille miten blogataan”. Mutta ihmiset unohtavat, että tämä ammatti on valinta. Se, että haluan jakaa osaamistani muille ja mahdollistaa samankaltaisten tulosten saamisen.

Koska se toinen vaihtoehto olisi ollut, etten kertoisi osaamisestani kenellekään. Rakentaisin tyytyväisenä blogeja ja sivustoja, kaupallistaisin niitä ja tienaisin niillä sievoisen summan. Kaikessa hiljaisuudessa.

Mutta valitsin opettamisen ja auttamisen polun. Koska minusta se on vaan reilumpaa.

Bloggaamisessa ja yrittäjyydessä on tärkeää muistaa, että se, mihin keskityt tuppaa kasvamaan. Jos siis keskityt kolme kuukautta lukijamäärän kasvattamiseen, lukijamäärä kasvaa. Jos keskityt kolme kuukautta markkinointiin, tunnetuus kasvaa. Jos taas keskityt kolme kuukautta myyntiin, myynti kasvaa.

Mutta jos keskityt 5 minuuttia näihin jokaiseen, et tule saamaan tuloksia. Vaikka steppaisit sen viisi minuuttia.

Lue myös tämä: 2018 BisnesKatsaus: 109 063,82 €

Halu kehittyä paremmaksi yrittäjäksi ja nimenomaan liiketoiminnan kasvattajaksi on vienyt minua suurin harppauksin eteenpäin. Olen sanonut alusta saakka kollegoille ja valmentajille, etten halua tehdä mitään nappikauppaa. Haluan kasvaa, kehittyä ja rakentaa sellaisen yrityksen, josta olen ylpeä. Haluan palkata ihmisiä ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja ansaita rahaa.

Mitä ajattelen yrittäjyydestä neljän vuoden jälkeen?

Miksi palkkatyö ei lopulta sopinut minulle?

Tammikuun 2019 aikana pohdin monta kertaa, että olisin varmasti musertunut kaiken henkilökohtaisen elämän taakan alle, jos olisin ollut palkkatöissä. Ja hyvin HYVIN suurella todennäköisyydellä olisin tammikuun takia saanut potkut. Elämäntilanne, johon en itse henkilökohtaisesti voinut millään tavalla vaikuttaa, mutta joka silti kohtasi minut.

Tammikuussa olin poissa työkoneeni ääreltä yhtäjaksoisesti kokonaiset kolme viikkoa. Olin täysin työkyvytön ja kuljin päivät eteenpäin kuin sumussa.

Vaikka palkkatöissä ollessani minulla olisi EHKÄ ollut peruste jäädä sairauslomalle, en ole ollenkaan varma, olisiko lääkäri sitä minulle antanut. Työelämässä kun tuntuu vallitsevan se käsitys, että perhe-elämä ei saa vaikuttaa työntekoon eivätkä perhe-elämän haasteet ole peruste sairauslomalle. Typerää. Ihminen on kokonaisuus, ja ihmisen työkykyyn vaikuttaa niin työ kuin perhe-elämäkin.

Yrittäjyys on vapautta

Minulle yrittäjyys kuvaa vapautta. Vapautta tehdä töitä silloin kun haluan, missä haluan ja miten paljon tai vähän haluan. Klisee, mutta silti totta. Yrittäjyys ei ole minulle sitä, että saan isoimman palkkasekin joka kuukausi. Säännöllinen tulo riittää mainiosti.

Ilman tuota vapautta en pystyisi enää tekemään tätä työtä. On pakko myöntää, että oma jaksaminen ei aina anna minun tehdä edes 8-tuntisia työpäiviä. Mutta onneksi yritys on kasvanut ja kehittynyt niin hyvin, ettei minun edes tarvitse joka päivä tehdä 8 tunnin työpäiviä. Kolmekin tuntia päivässä silloin tällöin riittää. Ja se on sitä todellista luksusta.

Matka on ollut pitkä, täynnä haasteita, raskaita päiviä, onnen kyyneleitä ja upeita onnistumisia. Monta kertaa on tehnyt mieli luovuttaa. Riskejä on otettu. Yöunia on menetetty. Kiitosta on saatu.

Lue myös tämä: Miten rakensimme paikkariippumattomasti toimivan etätiimin?

Matka on ollut jokaisen askeleen arvoinen.

En voi sanoa, että tämänkaltainen yrittäjyys sopii jokaiselle, mutta minulle se sopii. Ja olen iloinen, että uskalsin lähteä tavoittelemaan tätä.

En vietä puolta vuotta ulkomailla enkä tiedä pääsenkö siihen pisteeseen koskaan. Vaikka lapset ovatkin isoja, toisen lapsen terveys voi vaatia minua pysymään Suomessa. Sen näkee loppuvuoden aikana. En ole blogi- tai digimiljonääri, mutta se ei ole tavoitteenikaan.

Tavoitteena on vapauttaa aikaa työn tekemisestä siihen, että voin istua lapseni kanssa sohvalla ja jutella kolme tuntia, jos siltä tuntuu. Voin auttaa lasta lukemaan kokeisiin. Voin lähteä lenkille aamulla, päivällä tai illalla. Voin ottaa auton ja ajaa Kuopioon, Jyväskylään tai Helsinkiin ilman, että minun tarvitsee sopia vapaapäivistä pomon kanssa. Voin rakentaa puskuria, matkakassaa ja maksaa jäljellä olevia lainoja nopeammin pois. Voin viettää kaksi tuntia lounaalla ystävän kanssa.

Vapaus tuo turvaa

Monesti sanotaan, että taloudellinen turva poistaa stressiä ja ahdistusta. Kyllä, olen samaa mieltä. Mutta myös vapaus tuo turvaa. Vapaus siihen, että asioita voi rauhassa miettiä ja suunnitella. Siihen, ettei tarvitse pelkästään sammutella tulipaloja, vaan on aikaa tehdä töitä rauhassa ja ajan kanssa.

Jotta saavutin tämän, minun oli pakko uskaltaa hiljentää tahtia. Oli pakko uskaltaa luottaa ammattilaisten ohjeisiin. Oli pakko ottaa riski, ettei päätös tuo toivottua lopputulosta. Minun kohdallani riski kannatti.

Näin saat yrittäjyydestä rennompaa

  • Kiinnitä huomiota tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun.
  • Siirrä 10 % joka perjantai sen viikon myynneistä erilliselle tilille ja rakenna investointipuskuria.
  • Palkkaa ammattilaisia tekemään töitä puolestasi ja vapauta omaa aikaa tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen (hyödynnä investointipuskuria)
  • Opiskele ja kehitä itseäsi. (Mutta älä kuormita itseäsi liikaa, rajansa kaikella.)
  • Pidä lomaa, laita läppäri kiinni ja rentoudu. Kolme päivääkin tekee ihmeitä.
  • Meditoi/rentoudu joka ilta ja paranna yöuniasi.
  • Listaa kaikki tekemättömät työt paperille ja järjestä tilaa ajatuksille, ideoille ja mielikuvitukselle.
  • Pyydä apua.

Tässä kohtaa saan olla kiitollinen kollegoilleni, mentoreilleni ja valmentajilleni, unohtamatta opiskelijoitani, asiakkaitani ja seuraajiani, jotka ovat auttaneet minua saavuttamaan tämän merkkipaalun unelmastani. Seuraava unelma ja tavoite on asetettu ja ensimmäiset askeleet sitä kohti otettu.

Tmi Tiia Konttinen on nyt Suomen Sisältömedia Oy JA Tiia Konttinen Oy

Toiminimi yrittäjyys jää pikkuhiljaa taakse ja jatkan liiketoimintaani osakeyhtiön toimitusjohtajana. Liiketoiminta jatkuu samansisältöisenä kuin tähänkin saakka. Laajennamme digiliiketoimintaa myös palveluihin, joista tulen kertomaan lisää vuoden 2020 aikana.

Olen syvästi kiitollinen jokaiselle, johon olen saanut tutustua livenä, puhelimessa ja verkossa. Lupaan edelleen tehdä kaikkeni, jotta sinä saat omasta blogistasi ja sisällöstäsi kaiken mahdollisen hyödyn irti.

Kiitos, että olet kulkenut rinnallani tähän saakka ja kiitos, että olen saanut kulkea sinun rinnallasi auttaen ja tukien matkaasi.

Kiitos valmentajilleni ja mentoreilleni.

Kiitos perheelleni, joka kaikkien vastoinkäymistenkin keskellä on lohduttanut ja tukenut ja auttanut minua jaksamaan.

Kiitos rakkaille kaksosilleni, jotka tekevät elämästäni ja arjestani hyvällä tavalla arvaamatonta ja hauskaa.

Kiitos, että saan toteuttaa luovuuttani.

Kiitos, että saan kasvaa ja kehittyä.

Kiitos näistä neljästä vuodesta. Toivon sydämeni pohjasta, että voimme yhdessä kulkea tätä matkaa  myös tästä eteenpäin.

Kiitos.

Pssst….. Pinnaa postaus Pinterestiin niin löydät sen myöhemmin

Mitä ajattelen yrittäjyydestä neljän vuoden jälkeen?

Tämänkin voi jakaa... kuten HBOn tunnarit

Julkaistu kategoriassa: