Miten rakensimme paikkariippumattomasti toimivan etätiimin?

Tässä postauksessa kerron sinulle käytännön vinkkejä siitä, miten rakensimme paikkariippumattomasti toimivan etätiimin. Ja kun tarkoitan etätiimiä, tarkoitan oikeasti etätiimiä:

  • Kittilä
  • Oulu
  • Kuopio
  • Kouvola
  • Riihimäki
  • Kotka/Italia
  • Hollanti
  • Serbia.

Siinä ei työkaverin luokse lähdetä hetken mielijohteessa lounaalle. 😀

Kun perustin yritykseni reilu viisi vuotta sitten, ainoa tavoitteeni oli rakentaa täysin paikkariippumaton liiketoiminta itselleni. Halusin mahdollisuuden tehdä töitä mistä haluan, milloin haluan ja kenen kanssa haluan. Viisi vuotta sitten en olisi voinut edes aavistaa, että mahdollisuus tehdä töitä paikkariippumattomasti tulisi näin laajasti käyttöön omassa yrityksessäni.

Osalle yksinyrittäjistä sekä suurimmalle osalle digiyrittäjistä paikkariippumaton liiketoiminta on itsestäänselvää. Diginomadit matkustavat ympäri maailmaa, sillä töitä voi tehdä missä vain, kunhan nettiyhteys on käytössä. Mutta liiketoiminnan laajentuessa eteen voi tulla tilanne, jossa omat kädet eivät enää riitä ja on alettava pohtimaan, haluaako liiketoimintaa kasvattaa vai pitääkö toiminnan siinä pisteessä, mihin se on kasvanut.

Viime kevään korona ajoi monet yritykset, yhteisöt ja koulut kuten myös perheet täysin uuden tilanteen eteen. Mutta itselläni tilanne ei muuttunut millään tavalla. Olinhan tehnyt ja tein edelleen töitä kotoa käsin, kuten viimeiset viisi vuotta. Toimitiloja meillä ei tällä hetkellä ole, eikä näköpiirissä sellaista ole ennen kuin korona oikeasti helpottaa.

Viime kesän aikana netti alkoi täyttyä vinkeistä, kuinka tehdä etätöitä kotoa käsin. Vaikka vinkit ovat tervetullut lisä ja auttavat varmasti monia, on tärkeää muistaa, että ne auttavat vain hetkellisesti. Ihminen on kokonaisuus, eikä pelkillä vinkeillä saada laadukasta elämää, arkea ja työintoa ylläpidettyä hamaan tulevaisuuteen. Aivan kuten yksittäiset vinkit eivät auta pudottamaan painoa pysyvästi.

Miten rakensimme paikkariippumattomasti toimivan etätiimin

Miten rakensimme paikkariippumattomasti toimivan etätiimin?

Vuosien varrella olen palkannut freelancereita auttamaan minua liiketoimintani kasvattamisessa. Mutta kun tiimi kasvoi vakituisilla työntekijöillä sekä useilla freelancereilla, aloin näkemään, miten tiimi kannattaa muodostaa, jotta se tukee sekä tiimin hyvinvointia että myös liiketoiminnan jatkuvuutta ja mielellään jopa kasvua.

Haluan käydä tässä postauksessa läpi niitä asioita, joita etätiimin rakentamisessa sekä johtamisessa on tärkeää ottaa huomioon. Osa on varmasti tuttuja, mutta osa ei ehkä ole tullut vielä eteen. Kaikkea ei ole omassakaan työssä vielä eteen tullut, ja matkan varrella uusia oivalluksia varmasti riittää. Päivitän tätä postausta tarpeen mukaan uusilla tiedoilla ja oivalluksilla. Tätä postausta voit käyttää myös muisti- ja tarkistuslistana, jos/kun sinun yrityksesi tai tiimisi joutuu etäratkaisujen eteen.

Työntekijät

On tärkeää muistaa, että osa työntekijöistä nauttii itsenäisestä työskentelystä ja osalle se ei sovi sitten yhtään. Olipa tavoitteenasi rakentaa etätiimi tai joutuipa sinun tiimisi työskentelemään etänä, jokaisen työntekijän soveltuvuus etätyöskentelyyn on selvitettävä. Myös tulevissa rekrytoinneissa tämä on järkevää selvittää etukäteen.

Jos työntekijä ei halua eikä sovellu tekemään töitä etänä, kannattaa pohtia, voiko osa työntekijöistä kuitenkin käydä päivittäin työpaikalla tekemässä töitä. Kun osa kuitenkin työskentelee kotoa käsin, toimistolla on väistämättä väljempää.

Työntekijältä vaaditaan joustavuutta muutostilanteisiin sekä vahvaa itsensä johtamista, kun hän joutuu tai pääsee tekemään töitä työpaikan ulkopuolelle. Moni työnantaja varmasti pelkää sitä, tulevatko työt oikeasti tehtyä vai löhöileekö työntekijä sohvalla koko päivän Netflixiä katsellen. Ei hätää, kyllä ne työt tulevat tehtyä. Ja jos eivät tule, kyllä se aika äkkiä paistaa läpi, ja silloinhan ratkaisuja on helpompi tehdä.

Etätyössä työntekijöitä kiehtoo ja motivoi pitkälti se, että heihin luotetaan ja heille annetaan vastuuta. Siksi niskaan hengittäminen ei ole suotavaa vaan ennemminkin kannattaa sopia etukäteen säännöt, joiden mukaan toimitaan.

Työajan hallintaan on olemassa monia työkaluja. Meillä käytetään ilmaista Toggl.com-ohjelmaa. Työntekijät ja freelancerit, joiden kanssa tästä on sovittu, merkitsevät työtehtävät sekä käytetyt ajat ohjelmaan. Saan sieltä pyydettäessä väliaikaraportteja, mutta viimeistään kuun lopussa saan tuntilistat katsottavaksi ja tarkistettavaksi.

Etätyössä on kuitenkin se haaste, että työntekijä voi tuntea jäävänsä ryhmän ulkopuolelle. Siksi erilaiset virtuaaliset tapaamiset ovat oiva lisä työpäivään. Esimerkiksi meidän yrityksessä järjestämme joka keskiviikkoaamu 2 tunnin ”tiimin aamukahvihetken”, johon jokainen tiimin jäsen voi osallistua niin lyhyeksi tai pitkäksi aikaa kuin haluaa. Olen itse koko 2 tunnin ajan Zoomissa tavattavissa.

Aamukahvihetken aikana juttelemme niitä näitä, tutustumme toisiimme ja joskus teemme brainstormausta. Pyrin pitämään aamukahvihetken mahdollisimman rentona, jotta siellä on kiva olla ja jokainen tuntee olevansa tervetullut. Kuten he aina ovatkin.

Tiimihenki

Tiimihengen ylläpito voi olla haastavaa etänä. Mutta tässä auttavat juurikin yllä mainitut yhteiset kahvihetket. Tiimin jäsenille on tärkeää nähdä ja tuntea, että esimies on läsnä, kuuntelee ja välittää. Näiden lisäksi tiimihenkeä voidaan ylläpitää yhteisillä tiimipalavereilla, tiimipäivillä sekä pikkujouluilla ja kick offeilla.

Me olemme rakentaneet arjen siten, että pidän melkein jokaisen tiimiläisen kanssa kahdenkeskisen palaverin joka toinen viikko. Palaverin aikana käymme läpi edellisen kahden viikon työt ja suunnittelemme seuraavaa kahta tulevaa viikkoa. Tapaamisen jälkeen tiimiläisellä on selkeä käsitys siitä, mitä häneltä odotetaan seuraavan kahden viikon aikana.

Tämän lisäksi olen läsnä joka päivä Slackissä tunnin, jonka aikana vastaan tiimiläisten esittämiin kysymyksiin. Tämä auttaa myös minua oman työn organisoinnissa, sillä voin muina aikoina pitää puhelimeni äänettömällä ja keskittyä omien työtehtävien tekemiseen.

Ja tietysti keskiviikkoaamuisin on meidän aamukahvihetket. Viime vuonna pidin ensimmäistä kertaa kaksi päivää kestäneet tiimipäivät, joiden aikana kävimme läpi vuotta 2020 ja aloimme suunnittelemaan tätä vuotta. Tiimipäivien aikana mietimme yhdessä, miten saavutamme tavoitteet, ja brainstormasimme erilaisia ideoita sisältöihin sekä uusiin tuotteisiin. Tiimipäivistä jäi videotallenteet, joita jokainen voi vielä jälkikäteen katsoa, jos haluaa.

Tiimipalavereja pyrimme pitämään joka toinen kuukausi. Tarkoituksena ei ole rakentaa työympäristöä, jossa istutaan jatkuvasti erilaisissa palavereissa vaan suunnitella töitä pitkällä aikajänteellä, antaa selkeät työtehtävät ja sitten tasaisin väliajoin tarkistaa, että menemme oikeaan suuntaan. Jatkossa tulemme määrittelemään eri tiimipalavereille teemat, jolloin tiimin jäsenet voivat itsenäisesti arvioida, onko palaverissa hyvä olla mukana vai voiko kyseinen henkilö keskittyä hyvillä mielin oman työn tekemiseen. Joka tapauksessa tiimipalavereista tulee yhteenveto sähköpostin muodossa jokaiselle tiimiläiselle.

Työergonomia ja työhyvinvointi

Etätyöskentelyssä on tärkeää, että työ on riittävän vaihtelevaa. Yksitoikkoinen työ tietokoneen ääressä ei ole missään nimessä suotavaa, sillä se aiheuttaa hyvin paljon haasteita niin keholle kuin mielelle.

On tärkeää tauottaa omaa työpäivää ja lähteä vaikka kesken työpäivän käymään pienellä vartin kävelyllä. Itse aloitan aamut aina kävelylenkillä ja lopetan työpäivän kävelylenkkiin. Työpäivän aikana jaksotan töitä BeFocused-puhelinappilla, joka toimii monille tutun tomaattikellon tavoin. Appiin määritellään sykli, jolla töitä haluaa tehdä, esimerkiksi 25 tai 45 minuuttia. Ohjelma laskee sen jälkeen tauot ja hälyttää, kun on tauon paikka.

Itse käytän 45 minuutin työsyklejä, jonka jälkeen pidän 10 minuutin tauon. Toistan tätä lähes joka päivä. Jos jonkun päivän aikana on paljon erilaisia tapaamisia tai palavereja, silloin en kyseistä appia käytä. Olen huomannut, että tällainen työskentely toimii hyvin, sillä se auttaa minua keskittymään käsillä olevaan työtehtävään. Ja hyvin usein saan työtehtävän tehtyä 45 minuutin aikana. Se puolestaan tuo minulle onnistumisen tunteen ja saan rustata omalta työlistaltani tehtäviä yli. Päivän päätteeksi tuntuu ja näyttää siltä, että olen saanut paljon asioita valmiiksi.

Miten rakensimme paikkariippumattomasti toimivan etätiimin

Se puolestaan auttaa siinä, että työt eivät kuormita ja kasaannu eivätkä tehtäville tule tulipalokiire. Saan tehtävät hyvissä ajoin tehtyä ennen deadlinea. Tämä tukee työn mielekkyyttä, kun tuntuu, että on rauhassa aikaa tehdä tarvittavat tehtävät työpäivän aikana.

Sen lisäksi, että työ on vaihtelevaa (välillä tekee tietokoneella, välillä tekee muistiinpanoja kynällä vihkoon, välillä ottaa ajatustaukoja), on tärkeää että myös työasentoa vaihtaa. Minulla on käytännössä neljä paikkaa, missä teen töitä:

  • työpöydän ääressä
  • keittiönpöydän ääressä
  • sängyssä
  • nojatuolissa.

Jouduin keväällä 2020 selkäleikkaukseen, jonka jälkeen pitkät istuma-ajat eivät ole tuntuneet hyvältä. BeFocused-appi auttaa minua sekä jaksottamaan töiden tekemistä että muistuttaa minua vaihtamaan työasentoa tasaisesti läpi työpäivän. Tiedän, että yllä olevassa listassa keittiönpöytä ja nojatuoli eivät ole parhaat vaihtoehdot selälleni, mutta kerran päivässä se tuo mukavaa vaihtelua.

Työergonomiaa tuen omassa kodissani työpöydällä, jonka korkeutta voin säätää. Työtuolissa on korkea selkänoja, ja saan sinne väliin pyöräytettyä toisinaan pyyhkeen tukemaan oikeaa istuma-asentoa.

Niska-hartiaseutu on kuitenkin kovilla. Palaan tähän hetken päästä lisää.

Miten erottaa työ ja vapaa-aika, kun tekee töitä?

Omassa kodissa työskentelyssä on sekä hyvät että huonot puolet. Viiden vuoden jälkeen olen oppinut sen, että jos oikeasti haluan pitää lomaa, kotoa on lähdettävä pois. Vaikka työläppäri olisi kiinni, ajatukset pyörivät hyvin kiihkeästi töiden ympärillä. Joskus pieni breikki ja pidennetty viikonloppu tekevät ihan hyvää. Toki korona tuo siihen tällä hetkellä omat haasteensa. Mutta jos se on mitenkään mahdollista, yövy vaikka oman kotikaupungin hotellissa yö tai pari. Se irrottaa ajatukset ainakin hetkeksi töistä.

On todella helppo aloittaa työt heti aamulla. ”Parastahan” on se, ettei välttämättä tarvitse edes vaatteita vaihtaa. 😀 Mutta tätä en kuitenkaan suosittele. Itse aloitan työpäivät lyhyellä 15 minuutin kävelylenkillä. Toisinaan kävelen 30 minuuttia ja toisinaan tunnin, riippuen siitä, onko aamusta palavereja. Mutta 15 minuuttia on ehdoton minimi, ja sen teen joka ikinen aamu. Lähden aamulenkille noin 6.30–7.30 välillä. Työpäivä alkaa 8.00–8.30.

Aamulenkin jälkeen makaan noin 10–15 minuuttia olohuoneen lattialla jalat sohvalla ja hengitän syvään. Rentoutan mielen ja kehon ennen töiden aloittamista. Kahvitauolla 14.00–14.30 maissa teen tämän saman. Nautin ensin kupin kahvia ja sen jälkeen pötköttelen lattialla vartin hengitellen syvään. Olen huomannut, että tämä auttaa rentoutumaan riittävästi, stressitaso pysyy suht alhaalla ja olen kuitenkin virkeä koko lopputyöpäivän.

Työpäivät päättyvät nykyään tyypillisesti iltakuuteen. Työpäivä päättyy siihen, että käyn kävelemässä toisen 15–30 minuutin kävelylenkin. Saan irrotettua ajatukset töistä ja kun tulen kotiin, minun ei edes tee mieli avata läppäriä uudelleen.

Ajanhallinta työpäivän aikana

Olenkin puhunut tässä postauksessa jo useista vinkeistä, joiden avulla oman työpäivän ajanhallintaa voi toteuttaa. Etätiimimme on rakennettu siten, että olen antanut tiimiläisille vapauden valita itse omat työajat. Olen sanonut, että yhden päivän aikana ei saa tehdä kolmen päivän töitä. Mutta on täysin mahdollista tehdä neljä päivää töitä ja pitää kolme päivää vapaata.

Minulle on ok, jos työntekijä haluaa pitää perjantain vapaana ja tehdä lauantaina töitä. Ilta- ja viikonloppulisät maksetaan vain siinä tapauksessa, jos ilta- tai viikonlopputyö on minusta lähtöisin.

Tiimiläiset hyödyntävät Toggl.comia ja Asanaa oman työn suunnittelussa. Osalla tiimiläisistä on niin selkeät tehtävät, etteivät he tarvitse näitä ohjelmia. Mutta osalla on niin paljon pieniä työtehtäviä, että niiden lisääminen Asanaan on ollut hyvä ratkaisu. Sen kautta me molemmat näemme, kun tehtävät on tehty, ja pystyn helposti lisäämään sinne uusia työtehtäviä tai siirtämään sellaisia työtehtäviä, joilla ei ole kiirettä.

Yksi ehkä isoimmista haasteista ajanhallinnassa on tiimin esimiehellä. Jos tiimissä on useita ihmisiä, työpäivä voi kulua pelkästään siihen, että vastaa eri kanavien kautta tuleviin tiimiläisten viesteihin ja kysymyksiin.

Tässä auttaa ehdottomasti se, että valitaan yksi selkeä kanava, jonka kautta viestitellään, ja määritellään tarkat ajat, milloin esimies on tavoitettavissa. Meillä tämä on toteutettu Slack-sovelluksella, ja olen määritellyt, että olen tavoitettavissa joka arkipäivä 10–11. Muina aikoina tulleisiin viesteihin vastaan harvoin, ellei kyseessä ole todella akuutti kysymys.

Tiiminjohtaja ja esimies

Muistathan ohjeen ”Laita happinaamari ensin itsellesi ja vasta sitten vieruskaverille”? Tämä sama pätee myös tiiminjohtajaan ja esimieheen. Omasta jaksamisesta on tärkeää pitää huolta, jotta jaksaa olla läsnä omalle tiimille.

Selkeät rutiinit, tauot ja pienet happihyppelyt tekevät päivän aikana ihmeitä. Viiden minuutin syvähengitysharjoitus auttaa jaksamaan ja palauttaa kehoa tehokkaasti. Pitkällä tähtäimellä työstä irtaantuminen viikonlopun ja loman ajaksi saavat työn tuntumaan mielekkäältä.

Kannattaa muistaa, että suurin muutos on muutos itsessään. Se, että joutuu opettelemaan uusia toimintamalleja kuormittaa hetkellisesti, kunnes uusista toimintamalleista tulee rutiineja. Ole siis itsellesi armollinen ja muista, että mikään muutos ei kestä loppuelämää – ainakaan yhtäjaksoisesti.

Henkilökohtaisesti olen kertonut avoimesti omalle tiimilleni, jos en tiedä jotain enkä tiedä, miten jokin ongelma tulisi ratkaista. Sen jälkeen varaan itselleni aikaa asian selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Tiimiläiset ymmärtävät kyllä, ettei mikään toimintamalli voi olla täydellinen viiden minuutin harjoittelun jälkeen.

Pyytämällä rohkeasti palautetta tiimiltä ja ottamalla heidät mukaan suunnittelemaan toimivia toimintamalleja näytät heille, että heidän mielipiteellään on väliä ja merkitystä. He tuntevat olonsa hyödylliseksi muutenkin kuin normaalien työtehtävien kautta. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että se myös rakentaa tiiviimpää yhteishenkeä.

Oma esimiehen roolini on rakentunut matkan varrella pikkuhiljaa. Olemme kuitenkin edelleen start up -yritys, joten toimintamallit ja prosessit hakevat vielä muotojaan. Olen pyrkinyt omassa työssäni rakentamaan roolini siten, että otan entisiltä omilta esimiehiltä niitä ominaisuuksia, joista itse pidin, ja pyrin välttämään niitä esimiehiä ja heidän toimintamallejaan, jotka saivat minut voimaan huonosti työpaikalla.

Näin autat ja tuet muutoksessa

Jo pankissa työskennellessäni uskoin siihen, että jos esimies osoittaa empatiaa ja ymmärrystä työntekijää kohtaan, työntekijä sitoutuu vahvemmin omaan työhönsä. Tätä olisin kaivannut myös pankkiaikana omalta esimieheltäni. Sen sijaan hän käänsi asiat minua vastaan ja käytti niitä syinä, miksi en voisi edetä omalla urallani. Siksi tein päätöksen lähteä. Ja minun kannaltani päätös oli paras mahdollinen.

Ihminen on kokonaisuus, josta ei voida erotella työ- ja arkiminää, vaikka kuinka joku yrittää väittää niin. Ihminen on aina kokonaisuus, inhimillinen olento, joka ei voi kääntää haastavia henkilökohtaisen elämän tilanteita pois päältä tullessaan töihin. Kaikki eivät siihen kykene, mutta joillekin se voi olla helpotuksen huokaus.

Omien haastavien elämäntilanteiden aikana töiden tekeminen oli helpottavaa ja sai hetkeksi kääntää ajatukset muualle. Mutta kyllähän ne henkilökohtaiset asiat tulivat työpäiviin mukaan. Kerran jos toisenkin havahduin ja tajusin, että olin viimeiset puoli tuntia miettinyt, miten lapsi jaksaa koulussa ja pelännyt, soiko puhelin.

Esimiehen kyky nähdä työminän taakse on kullanarvoinen taito. Se ei tarkoita, että esimiehen pitää ottaa kantaakseen jokaisen työntekijän huolet, mutta se auttaa näkemään, miksi työn laatu on ehkä heikompaa kuin normaalisti. Sen sijaan, että työntekijää syytettäisiin huonosti tehdystä työstä, kannattaa kuunnella, mitä ”työkulissien” takana tapahtuu.

Esimerkiksi varhaisen tuen malli voi auttaa työntekijöitä jaksamaan, ja se auttaa esimiestä ja työnantajaa ennakoimaan tilanteita, jotta sairauspoissaoloja ei pääse syntymään.

Mutta toki kolikolla on myös se kääntöpuoli. Myös työntekijän ja tiimin jäsenen on otettava vastuu omasta jaksamisestaan ja kerrottava rohkeasti, missä mennään. Apua on mahdotonta antaa, jos esimies ei tiedä, että apua tarvitaan.

Muista kertoa tiimiläiselle, että hän on arvokas osa tiimiä ja yritystä

Positiivisen palautteen merkitys on korvaamaton. Se on nähty jopa niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat käyttäytyneet huonosti. Kun vahvistetaan hyvää ja positiivista käytöstä antamalla positiivista palautetta, lapsen ja nuoren käytös muuttuu jopa parissa päivässä.

Aikuiset työntekijät ja tiimin jäsenet eivät tyypillisesti käyttäydy huonosti. 😀 Mutta negatiivisten asioiden ja virheiden huomioiminen hyvän ja positiivisten sijaan laskee silti motivaatiota nopeasti. Kaikki me teemme virheitä, mutta tärkeintä on oppia niistä yhdessä ja kannustaa tiimiläisiä jatkamaan.

Virheiden myöntäminen tuntuu todella epämiellyttävältä, mutta on tärkeää uskaltaa kertoa ne avoimesti. Jos emme tiedä, että joku asia on huonosti tai se ei toimi, emme voi korjata sitä. Yksi hyvä keino voi olla antaa tiimiläisille mahdollisuus kertoa nimettömästi asioista, jotka heidän mielestään tarvitsevat parannusta. Toki tyytyväisyyskyselyt toimivat myös, mutta joskus työntekijän voi olla vaikeaa sanoa negatiivisia asioita omalla nimellään.

Tiimin johtajan ja esimiehen velvollisuus on olla ottamatta negatiivisia asioita henkilökohtaisesti. Oppiminen on suurin lahja, jonka voimme työssä saada, ja siksi toimimattomien toimintatapojen ja asioiden esiintuonti antaa meille mahdollisuuden oppia jotain parempaa.

Yhteiset hetket työajan ulkopuolella

Elämä ei ole pelkkää työtä, ja siksi työajan yhteiset hetket ovat myös tärkeitä. Toki jälleen on muistettava koronan tuomat rajoitukset, mutta yhteisiä hetkiä voi järjestää myös verkon kautta.

Meillä on suunnitteilla ”kevät-kick off”, joka järjestetään joko virtuaalisesti tai rajoitusten salliessa ihan livenä. Oma tavoitteeni on, että pääsisimme matkustamaan joko Hollantiin tai Serbiaan ja viettämään viikon tiimin kesken. Olemme perustaneet tiimin sisälle ”toimikunnan”, joka brainstormaa ja suunnittelee sekä kevään tapahtumaa että myöhemmin joulukuussa järjestettäviä pikkujouluja.

Tämä on hauskaa, ja se tuo työhön kivaa vaihteluakin.

Yhteenveto: Miten rakensimme paikkariippumattomasti toimivan etätiimin

  • Varmistamme, että työntekijä pystyy toimimaan itsenäisesti etänä.
  • Mietimme yhdessä erilaisia toimintamalleja.
  • Suunnittelemme, kehitämme ja parannamme yhdessä prosesseja.
  • Pidämme säännöllisesti palavereja, sekä yksilöllisiä että yhteisiä.
  • Kannustamme oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja näytämme itse esimerkkiä. (Tässä minulla on vielä parannettavaa.)
  • Pyrimme suunnittelemaan töitä pitkällä aikajänteellä, jolloin meidän ei tarvitse istua jatkuvasti palavereissa.
  • Työajan joustavuus on tärkeä elementti, sillä minusta on hyvä, jos työntekijä haluaa joskus nukkua pidempään.
  • Oman työn ja ajan hallinta sekä itsensä johtaminen ovat tärkeässä roolissa niin työssä jaksamisessa kuin työn mielekkyydessä.
  • Määritämme selkeät yhteydenpitokanavat sekä ajat, milloin esimies on tavoitettavissa joko esimerkiksi Slackin kaltaisessa kanavassa tai livenä esimerkiksi Zoomissa.
  • Ole empaattinen esimies ja tiimin johtaja, ymmärrä haasteet myös henkilökohtaisessa elämässä.

Miten teillä on rakennettu paikkariippumaton etätiimi? Vai jouduitteko etätyöhön koronan vuoksi? Millaisia kokemuksia sinulla on tämänkaltaisesta työskentelystä? Kerro oma kommenttisi, keskustellaan lisää!

 

Pssst…. Pinnaa minut Pinterestiin, niin löydät postauksen myös myöhemmin.

Miten rakensimme paikkariippu-mattomasti toimivan etätiimin?

Julkaistu kategoriassa:
Tiia_kuva

Hei, olen Tiia Konttinen ja olen Suomen tuloksellisin yritysblogivalmentaja. Autan kunnianhimoisia yrittäjiä ja verkkovalmentajia kasvattamaan liikevaihtoa automatisoimalla myyntiä yritysblogin ja markkinointiautomaatioiden avulla.

Olen valmentanut yli 4000 bloggaajaa ja yrittäjää vuodesta 2016 alkaen hyödyntämään yritysblogia ja sisältömarkkinointia myynnin kasvattamiseksi.

Olen myös auttanut useita yrittäjiä nostamaan vuosiliikevaihtonsa yli 100 000 euroon hyödyntämällä sisältö- ja digimarkkinointia.

Jos olet kunnianhimoinen, haluat kasvattaa omaa liiketoimintaa ja rakastat kirjoittamista, olet tullut oikeaan paikkaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Uusin videoni:

Tarvitsen apua

Tilaa postaukset sähköpostiin

Tilaa tästä uusimmat blogipostaukset suoraan sähköpostiin.

Liity 229 tilaajien joukkoon